Juhan tekniikkablogi on muuttanut tähän osoitteeseen.

Sain viimein eriytettyä vanhan Juhan tekniikkablogin pois rippikoulu.net -sivujen alta. Samalla vanhalle palvelimelle tuli lisää tilaa ja palvelun varsinaisen sisällön jatkokehittäminen wikipedia-moottorin avulla tuli oikeasti mahdolliseksi. Nämä uudet persikka.net -sivut on varattu vain tekniikkaa koskevaksi julkaisualustaksi.

Miksi persikka.net

Kuten kaikilla oikeilla nörttisivuilla pitää nettisivuun aina liittyä jokin tarina. Tämän domainnimen tarina juontaa 90-luvun puolivälin lamasuomeen. Kävin silloin yläasteella kiivasta väittelyä muiden luokkalaisteni kanssa siitä onko persikka hedelmä vai persikka. Nyt paljon myöhemmin voin vihdoin panna pisteen tälle, perin filosofisella tasolla liikkuneelle, keskustelulle ja todeta että
persikka.net on tekniikkablogi.

juhapetri

ps. Varsinkin luokan jääkiekkoilijoiden tuntui olevan vaikea ymmärtää miten jokin asia voi kuulua useampaan kategoriaan samanaikaisesti. Toivottavasti nämä ihmiset ymmärtävät maailmasta nyt hiukan enemmän ja ovat ehkäpä tutustuneet jopa Platonin ideaoppiin.

Barcode reader with iPad

Barcode reader actually works great with iPad. Now I can pay bills in the web bank without needing to type long reference numbers with touch keyboard.

All I needed to have to accomplish this was

  • USB-barcode scanner (I have a pen-style reader)
  • camera connection kit´s usb adapter
  • iPad with iOS version 4.3.3 and 5.1 (tested)iPad compatible barcode scanner

Elämää iPadin kanssa

Päädyin sitten kuitenkin valitsemaan tämän iPadin ykkösversion vaikka iPad2 oli tulossa suomessakin myyntiin jo seuraavalla viikolla. Syynä valinnalle oli valitettavat harrastustoimintaa rajoittavat tosiasiat, vanhanmallinen iPad oli 200€ halvempi kuin uusi. Eikä uusi olisi lunastanut kuin osan niistä lupauksista joita olin siihen asettanut.

iPadin myötä koko tietokoneenkäyttötapani on oleellisesti muuttunut. Kotona ollessani tarvitsen hyvin harvoin tietokonetta. Se tulee käynnistyä korkeintaan kerran viikossa. iPadillä hoidan sekä videopodcastien katselun, lehtien lukemisen, Facebookin käytön, surffailun ja välillä laskujen maksamisenkin.

Olen vahvasti sitä mieltä että tavallisen kotikäyttäjän kannattaa viimeistään nyt jättää se uusi PC-tietokone kylmän rauhallisesti kauppaan ja hankkia alle puolet maksava iPad sen tilalle.

Koteihin hankituissa läppäreissä on mielestäni se oleellinen huonopuoli, kuten blogini vanhoja kirjoituksia lukeneet jo tietävätkin. Ne eivät ole oikeasti mukana kuljetettavia! Kalliit yrityskannettavat toki ovat, mutta niitä harva kotikäyttäjä raaskii hankkia. iPad on lisäksi niin edullinen ettei sen rikkoontumista tai varastetuksi tulemista tarvitse kokoajan pohtia. Lisäksi yhdestä (alumiini-) palasta koostuva rakenne on huimasti kestävämpi kuin muovista valmistetut halpisläppärit.

Yksinkertainen selitys iPadin paremmuudelle on raha. iPadissä puuttuu suurin osa halvastakinn pc-läppäristä löytyvästä osasta. Kaikki on karsittu minimiin ja kun katsoo iPadin sisuskaluja voikin huomata että se on oikeasti vain älypuhelin isolla näytöllä ja akulla, ilman puhelintoimintoa. Vähemmällä rahalla on saatu tehtyä nämä käyttäjän kannalta oleellisimmat komponentit mahdollisimman laadukkaasti ja silti valmistajalle jää riittävästi voittoa hyvin toimivan ohjelmiston kehittämiseen.

iPadin ja pc:n keskeisimmät erot taviskäyttäjän kannalta ja niiden merkitys jokapäiväisessä digielämässä.

Ajurit

Laiteajurit kaikille mahdollisille lisälaitteille joita kaupasta vain löytyy ja jotka eivät kuitenkaan aina toimi kunnolla vaan hidastavat koneen toimintaa.

Näppäimistö

Mahdollisimman halpa ja litteä näppäimistö. iPadiin voi liittää minkä tahansa bluetooth -näppäimistön tai Applen langallisen version.

Kiintolevy

Paljon virtaa vievä ja herkästi rikkoontuva kovalevy

Jäähdytys

Paljon virtaa vievä ja ääntä aiheuttava tuuletin. iPadin sisuksissa jyllää kännyköihin kehitetty mobiilitekniikka joka tuottaa niin vähän lämpöä ettei tuuletusta tarvita.

Tehokas suoritin

Huipputehokas suoritin jota peruskäyttäjä ei oikeasti käytä vaan sen teho kuluu käyttöjärjestelmän perustoimintoihin. iPadin suoritin on pienitehoinen, mutta se on laitettu tekemään vain käyttäjän kannalta oleellisia asioita.

cd/dvd/korppu -asema

cd/dvd asema on jo kokenut saman kohtalon kuin lerppu- ja korppuasemat jo aiemmin. Tavallinen käyttäjä ei tarvitse niitä mihinkään, silti ne vie koneesta tilaa ja maksavat valmistajalle.

Näyttö

Halpiskannettavissa on usein 15″ näyttö joka on pyritty tekemään mahdollisimman edullisesti, iso näyttö kuluttaa aina enemmän virtaa kuin pieni. Arvioni mukaan iPadin näytön kirkkaus ja kuvan laatu on parempi kuin työpaikkani pöytänäyttöjen.

Akku

iPad vie vähän virtaa ja siksi sen verraten pienikin akku kestää valmiustilassa kuukauden ja tosielämän käytössä noin kymmenen tuntia.

Jos oikeasti teet seuraavia asioita tietokoneellasi en suosittele iPadiä ainoaksi laitteeksesi.

  1. Kuvankäsittely
  2. Videoeditointi
  3. Gradun tai kirjan kirjoittaminen (lehtijutut ja muut muutaman sivun jutut onnistuvat kyllä hienosti)
  4. Nettisivujen tekeminen
  5. Ohjelmointi

Langaton näppäimistö ja levytietokone

Samalla trackpadin kanssa tilasin myös Applen langattoman näppäimistön. Uutta näppistä voi käyttää yhdessä kännykän kanssa (Tämä blogipostaus on kirjoitettu yhdistelmällä Apple Wireless Keyboard ja iPhone 3GS) ja myöhemmin levytietokoneen kaverina. Olen päätynyt omalla kohdallani siihen että kannettavan tilalle tulee iPad.

Ensimmäisen sarjan laitetta en vielä hankkinut koska päädyin ostamaan hyvän käytetyn kannettavan.  Tarvitsen iPadiini vähintään 64 gigatavun muistikapasiteetin että sillä oikeasti voi korvata nykyisen 60Gt:n levyllä varustetun Powerbookkini. Tällä hetkellä 64Gt:n malli on suurin tarjolla olevista ja laite on myös osattu hinnoitella sen mukaisesti.

Applen hinnoittelussa, ainakin iPodien kohdalla, on ollut tapana että uuden mallin ilmestyessä hinta pysyy samana, mutta muistikapasiteetti tuplaantuu. Tätä siis odottelen taphtuvaksi myös iPadin kohdalla, samallla siihen varmasti päivitetään myös muita ominaisuuksia. Toivoisin että tulevia ominaisuuksia olisi tarkempi näyttö ja USB-liitäntä tai SD-muistikorttipaikka. Nykyisellään nuo molemmat saa hankittua 30-pinniseen liittimeen liitettävällä sovittimella. Olisi näppärää jos kuvia saisi siirrettyä digikamerasta laitteeseen myös ilman tuollaisia välikappaleita joko suoraan muistikortilta tai ainakin sitten usb-johdon kautta. En kuitenkaan oikein jaksa uskoa että Apple näitä liitäntöjä laitteeseen laittaa, tyylikäs ulkonäkö on tärkeämpi myyntiargumentti ja keskeisin osa tarkoin varjeltua Apple-mielikuvaa. Ehkäpä kuvien siirto langattomien yhteyksien ylitse on kuitenkin se todennäköisempi vaihtoehto ja ennen sen toteutumista voi käyttää noita välipalikoita.

Tarkempi näyttö taas parantaisi lehtienlukukokemusta entisestään. Olen aiemmin tilannut amerikkalaista MacWorld -lehteä digitaalisessa muodossa Zinion kautta. Yhden R-kioski hintaisen irtonumeron hinnalla saa lähestulkoon vuoden lehdet. Eikä edes joudu odottelemaan puoltatoistakuukautta lehden saapumista vaan se kolahtaa koneelle samalla hetkellä kuin julkaisumaassaan. Sittemmin olen lopettanut lehtien tilaamisen digimuodossaan koska sopivaa välinettä niiden lukemiseksi ei ole ollut. Powerbookkini näyttö on liian pieni ja väärän mallinen lehtien lukemiseksi. iMacin näyttö on lehtien lukemiseen erinomainen ja kakkosnäyttönä toimiva 24 tuuman HP:n näyttö vieläkin parempi, mutta en ole osannut lukea lehteä työtuoliin sidottuna. Lehti pitää mielestäni voida napata mukaan ja sitä täytyy pystyä lukemaan myös sohvalla ja iltasella sängyssä. iPad tulee varmasti palauttamaan minut digilehtien tilaajaksi. Jotkin amerikkalaiset lehtitalot ovat jo ehtineet tehdä lehdistään erikseen iPadille taitetut versiotkin joten lukukokemus paranee varmasti.

Tavalliselle käyttäjälle iPad on varmasti parempi vaihtoehto kuin kotitietokoneen rinnalle hankittava kannettava. Useampaa tietokonetta käytettäessä tiedostojenhallinta eri koneiden välillä on hankalaa eikä kunnollisia työkaluja tiedostojen pitämiseksi aisoissa ole. Varmuuskopiontikaan ei yleensä ole niin vaivatonta että siitä tulisi huolehdittua riittävän usein. Oma rieasansa on myös käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen pitäminen ajantasaisina. Koneiden lukumäärän kasvaessa ihminen vähintäänkin turhautuu asentaessaan joka PC:lle samoja päivityksiä ja varmuuskopioidessaan tiedostojaan USB-levyille. Onneksi vaihtoehtoja on alkanut syntyä.

iPad synkronoidaan tietokoneen kanssa ja iTunes-ohjelma huolehtii siitä että tiedostot ovat ajantasalla niin tietokoneessa, puhelimessa kuin tabletissakin. Samalla kaikki sisältö varmuuskopioituu kuin itsestään. Käyttäjän täytyy, useammasta koneesta huolehtimisen sijasta, pitää huolta vain pääkoneestaan. Eikä enää tarvitse myöskään miettiä että milläköhän koneella se uusin versio oppitunnin kalvoista taas olikaan.

Väitteeseen että, kosketuslaitteella ei voi luoda itse sisältöä vaan sillä vain kulutetaan sitä, en usko. Tämä (ja edellinenkin) blogikirjoitus on luotu täysikokoisella mukaan otettavalla näppäimistöllä (Apple Wireless Keyboard)  ja pieninäyttöisellä iPhone 3GS:llä. iPadin näyttö on huomattavasti suurempi ja siihen voi hankkia kotelon jossa on suoraan paikka näppäimistölle. Tämä yhdistelmä hakkaa kannettavan mennen tullen. Näppäimistön voi ottaa mukaan vain silloin kun on tuotettava runsaasti tekstiä. Muulloin tulee toimeen kosketusnäytön näppäimistöllä.

Sisällön tuottamisen mahdollisuus, tai mahdottomuus, laitteella riippuu luonnollisesti paljolti siitä, mitä se itse kunkin sisällön tuottaminen on. Esimerkiksi videoeditointi tällä laitteella on, ihme kyllä, mahdollista, mutta en usko sen kuitenkaan olevan vielä kovinkaan miellyttävää.

Omassa, lähinnä kirjoittamista sisältävässä, sisällön tuottamisessani iPad varmasti palvelee hienosti. Satunnaisen kalvojen luomisen uskon olevan kosketusnäytöllä jopa hiirikäyttöliittymää luonnollisempaa. Tekstit voi kirjoittaa oikealla näppäimistöllä ja sitten tekstilaatikot ja kuvat, vain vedetään sormella oikeisiin kohtiin. Hyvä että iPadin saa liitettyä myös videotykkiin, vaikka siihenkin tarvitaan jälleen yksi ylimääräinen lisäpalikka.

Maaginen hiirenkorvike

Tilasin Applen Magic Trackpadin (engl.) heti seuraavana päivänä sen ilmestymisestä ja nyt olen käyttänyt sitä jonkin aikaa iMaccini kanssa ja odotukset täyttyivät. Maagisia hetkiä en ole sen kanssa kokenut, mutta enpä niitä kyllä odottanutkaan. Kyseessä on kuitenkin vain hiirenkorvike pöytäkoneeseen.

Kuva Apple Magic Trackpadista työpöydällä

Hankinnan kimmokkeita oli kaksi. Muuten loistavan, Rollermousen (engl.) liikerata on kahden laajakuvanäytön kokoonpanolle liian kapea. Toisaalta minua houkutti saada käyttööni perinteisestä hiirestä puuttuvat toiminnot, kuten nettisivujen suurentaminen ja pienentäminen nipistämällä, kuvien kääntäminen eleen avulla sekä ohjelmaikkunoiden piilottaminen neljällä sormella vetämällä.

Olen vanhassa Powerbookissani (12 tuumainen malli vuodelta 2005) huomannut että eleet säästävät aikaa ja tehostavat työntekoa kun ei tarvitse avata yhtäkään valikkoa tai klikata ensin työkalurivin painiketta. Powerbookkini kosketuslevystä ei tosin löydy kuin kaksi lisätoimintoa normaalin tasohiiren lisänä. Vieritys onnistuu kahdella sormella vetämällä ja hiiren kakkosnapin painamista markkeeraa kahdella sormella napauttaminen.

Vaikka monet toiminnot ovat hyppysissä suoraan, kulkematta valikon kautta joutuu alun totutteluvaiheessa pakottamaan itseään käyttämään oikotietä. Myöhemmin niiden käyttö muuttuu automaattiseksi ja ilman on vaikeaa edes tulla toimeen.

En yleensä hanki itselleni ensimmäisen sarjan laitetta, mutta tämähän ei oikeasti sellainen olekaan. Applehan on juuri se yhtiö, joka on jo vuosien ajan uskonut kosketusteknologioihin ja hyödyntänyt niitä niin vanhan iPod minini(vuodelta 2005) kosketusrullassa kuin kannettavien ohjauslevyissä vuodesta 1994, kännyköissään ja nyt vielä uusimpana kannettavassa levytietokoneessaan iPadissa.

Laitteessa on myös sisäänrakennettuna lupaus paremmasta. Sen sisältä löytyvä kosketuksen tunnistava piirisarja on sama kuin iPhonessa ja se mahdollistaa jopa kymmenen erillisen kosketuspisteen tunnistamisen. Uskon että Apple tuo jonain päivänä tähän vielä tuen sille viiden sormen napautuksellekin, jolla aluaisin avata Mac OS X:n erinomaisen esikatselutyökalu Quicklookin (suomeksi muuten lukee valikoissa “vilkaise”).

Kuva Applelta tulleesta pahvilaatikosta
Pakollinen paketinpurkamiskuvagalleria

(kirjotettu iPhone 3GS:llä)